Koirakävelykavereita

Kääpiöpinseri on seurallisella päällä. 

Jokaisella kävelylenkillä tapaamme koiria, jotka asuvat naapurustossamme. Elmo tervehtii mielellään niitä kaikkia. Elmo on ystävällinen koira, joskus jopa liiankin kanssa. Joitakin vastaantulevia kavereita kun saisi ihan oikeasti pelätä.
Maailmaan mahtuu monenlaisia koiranomistajia. Hassuin on täti, joka nappaa kultaisennoutajansa syliin aina kun toinen koira lähestyy. Noutaja on aika iso sylikoiraksi. Toisaalta noutaja varmasti osaa itsekin puolustautua, jos tilanne sitä vaatii.
Toinen  outo tapaus on isäntä, jonka mielestä hänen lemmikkinsä ei saa tehdä tuttavuutta kenenkään kanssa. Koira siis vedetään aina mahdollisimman kauas toisista koirista. Ja mielellään omistajansa selän taakse piiloon.

Koirapuistossa vastaan on tullut tilanteita, joissa aitauksen sisäpuolella on yksi rähisevä lemmikki. Jos yritämme mennä sisään aitaukseen, sisällä olevan koiran omistaja huutaa: "Mun koira on vihainen, tänne ei voi tulla!"
Vai on sulla vihainen koira. Mitä se sitten tekee yleisessä koira-aitauksessa? Täällä olisi monta hyväntuulista kaveria tulossa aitaukseen. No, ei sitten mennä, kun yksi vihainen yksilö tarvitsee koko aitauksen käyttöönsä. Höh.

Elmon kimppuun on kerran käynyt musta koira, joka säikytti sen pahanpäiväisesti. Tapauksen jälkeen Elmo on suhtautunut aikaisempaa varauksellisemmin vastaantulijoihin.
Se ei enää mene häntä vipattaen kaikkia kohti. Nyt pitää jäykistellä ja nuuskia pitkään ennen kuin ystävystytytään. Mutta kun alkuhämmennys on ohi, leikki jatkuu.