 |
| Terveisiä Phi Phin saarilta Phuketista! |
Hoitajien mielestä kaksi viikkoa meni tosi hienosti. Elmo tykkäsi, kun pääsi joka päivä pitkälle lenkille maastoon tai merelle. Koira ei kuulema ikävöinyt kotiväkeään lainkaan.
Kotiväkikin kieltäytyi ikävöimästä Elmoa Thaimaan lämmössä. Elmo-sana julistettiin kielletyksi jo menomatkalla lentokoneessa.
Pari kertaa kuitenkin mietimme miten koira mahtaa hoitopaikassa pärjätä. Teki mieli soittaa ja kysäistä, mutta pysyimme tiukkoina ja kyselimme lemmikin vointia vain yhden kerran tekstiviestillä.
Tulimme takaisin Ouluun yölennolla, joten piti malttaa aamuun saakka, ennen kuin saatoimme hakea Elmon hoidosta.
Mutta voi sitä iloa, kun taas näimme oman karvaturrimme! Riemu oli molemminpuolista, ja Elmo palasi kotiin tyytyväisenä. Loma oli loma Elmollekin, ja muutamassa päivässä sen piti tottua perheen laiskaan ulkoilutustahtiin.
Thaimaassa näimme paljon koiria. Suurin osa oli irtokoiria, mutta joidenkin ravintoloiden edessä vartioi omistajan koira omaa reviiriään.
Hotellin viereisen hierontapaikan edustaa vartioi kääpiöpinseri, joka ajoi isot koiran välittömästi pois, jos ne uskalsivat tulla sen reviirille. Naapuriravintolan omistajalla oli pieni villakoira, jonka paras kaveri taisi olla omalla orrellaan istuva valkoinen papukaija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti