Laivakoiraksi

Elmon turvapaikka on istumalaatikon lattialla.

Lauantaina saimme vihdoin lapset houkuteltua kesän ensimmäiselle purjehdukselle. Elmolle puettiin pelastusliivit laiturilla Haukiputaan Kiviniemessä ja sitten lähdettiin matkaan.
Aurinko paistoi ja merellä oli tuuletonta, joten Casperosa liikkui moottorivoimin.
Pysähdyimme päivän aikana kaksi kertaa uimaan merellä, sillä veneessä oli tukalan kuumaa. Ensimmäisen uimapysähdyksen teimme heti Virpiniemen merivartioaseman kohdalla.Elmokin nostettiin turvaliivien kahvasta veteen uimaan.
Elmo ilmiselvästi nautti viileästä merivedestä. Se polskutteli tyynesti pari kierrosta, jonka jälkeen se nostettiin takaisin veneeseen.

Toisen pysähdyksen aika oli Kropsun saaren kohdalla. Siellä Elmo ei halunnut uimaan lasten kanssa. Iin Röytässä olimme iltapäivällä neljän aikaan. Koko miehistö lähti aivan ensimmäiseksi laiturille uimaan. Ja Elmo tietysti mukana.
Elmon purjehdusretki meni mukavasti, vaikka se ei ihan ymmärtänyt mistä oli kysymys. Oman paikkansa se löysi aluksi kannelta ja jossakin välissä se nukkui salongin lattialla.

Lasten mielestä Elmo möksötti koko perheelle loppupäivän venematkan jälkeen. Se ei suostunut juomaan omasta kupistaan ja muutenkin se makaili laiturilla ja tuijotteli meitä syttävästi.
Uimaan se kuitenkin lähti joka kerta muiden mukana.

Iin Röytässä oli muitakin koiria. S/Y Mysteryn mukana seilaa kaksi mopsia. M/Y Ukkoskassa reissaa puolestaan kääpiösnautseri Elsa. Pari labradorinnoutajaakin käväisi laiturissa. Casperosan naapuriveneessä oli mukana lapinkoira.

Sunnuntaina Casperosan nokka käännettiin kotia kohti puolenpäivän aikaan, sillä säätiedotukset lupasivat Perämerelle ukkoskuuroja ja jopa myrskyä illaksi ja maanantaiksi.
Saavuimme kotilaituriin sopivasti ennen sadekuuroa. Ukkonen jyrähteli jo voimakkaasti, kun ajoime autolla Haukiputaalta kotiin.