Pallopoikana

Elmo kyttäilee sulkapalloa...

...ja toisinaan onnistuu nappaamaan sulan ennen pelaajia.

Talomme takapihalla on kesäisin sulkapallokenttä. Elmo on ihastunut sulkapalloon. Se ei erityisemmin pidä itse pelistä, mutta peliväline on sille kuin paraskin leikkiväline.
Elmo kyttäilee pelin ajan kentällä ja nappaa sulan heti kun pelaaja ei ehdi sitä ensin ottaa. Elmo ei ymmärrä vielä, että sulka pitää hakea ja antaa heti takaisin pelaajille. Se vie sulan mukanaan ja pitää sen kanssa juoksentelua hauskana leikkinä.
Pelaajien mielestä Elmo ei ole kovin huvittava. Pihalta kuuluukin vihaisia komentoja, kun koira vie sulkaa pitkin nurmikkoa.

Toinen koiramme mielestä mukava kesäpeli on pöytätennis. Tässäkin lajissa on koiran suuhun sopiva pallo, joten aika monta pingispalloa on jo joutunut koiran hampaisiin ja sitä myöten roskikseen.

Laivakoiraksi

Elmon turvapaikka on istumalaatikon lattialla.

Lauantaina saimme vihdoin lapset houkuteltua kesän ensimmäiselle purjehdukselle. Elmolle puettiin pelastusliivit laiturilla Haukiputaan Kiviniemessä ja sitten lähdettiin matkaan.
Aurinko paistoi ja merellä oli tuuletonta, joten Casperosa liikkui moottorivoimin.
Pysähdyimme päivän aikana kaksi kertaa uimaan merellä, sillä veneessä oli tukalan kuumaa. Ensimmäisen uimapysähdyksen teimme heti Virpiniemen merivartioaseman kohdalla.Elmokin nostettiin turvaliivien kahvasta veteen uimaan.
Elmo ilmiselvästi nautti viileästä merivedestä. Se polskutteli tyynesti pari kierrosta, jonka jälkeen se nostettiin takaisin veneeseen.

Toisen pysähdyksen aika oli Kropsun saaren kohdalla. Siellä Elmo ei halunnut uimaan lasten kanssa. Iin Röytässä olimme iltapäivällä neljän aikaan. Koko miehistö lähti aivan ensimmäiseksi laiturille uimaan. Ja Elmo tietysti mukana.
Elmon purjehdusretki meni mukavasti, vaikka se ei ihan ymmärtänyt mistä oli kysymys. Oman paikkansa se löysi aluksi kannelta ja jossakin välissä se nukkui salongin lattialla.

Lasten mielestä Elmo möksötti koko perheelle loppupäivän venematkan jälkeen. Se ei suostunut juomaan omasta kupistaan ja muutenkin se makaili laiturilla ja tuijotteli meitä syttävästi.
Uimaan se kuitenkin lähti joka kerta muiden mukana.

Iin Röytässä oli muitakin koiria. S/Y Mysteryn mukana seilaa kaksi mopsia. M/Y Ukkoskassa reissaa puolestaan kääpiösnautseri Elsa. Pari labradorinnoutajaakin käväisi laiturissa. Casperosan naapuriveneessä oli mukana lapinkoira.

Sunnuntaina Casperosan nokka käännettiin kotia kohti puolenpäivän aikaan, sillä säätiedotukset lupasivat Perämerelle ukkoskuuroja ja jopa myrskyä illaksi ja maanantaiksi.
Saavuimme kotilaituriin sopivasti ennen sadekuuroa. Ukkonen jyrähteli jo voimakkaasti, kun ajoime autolla Haukiputaalta kotiin.

Elmo ottaa rennosti

Elmon uniasento olohuoneen nurkassa.

Elmo ottaa hellepäivät rennosti. Kuvasta voi päätellä, että koira nukkuu olohuoneen nurkassa ketarat ojossa.
Uimassa on käyty joka päivä, vaikka ainakin Kuivasjärvessä uimisen jälkeen koira haisee niin pahalle, että suihkutus kotona on välttämätöntä.

Purjeveneemme Casperosa on vihdoin saanut varaosan, joten voi olla, että lemmikkimme pääsee ensimmäistä kertaa merelle. Teemme ensin pienen kierroksen Kiviniemen edustalla, jotta Elmo saa ottaa pientä tuntumaa merielämään ennen pitkää reissua.

Ahmatti voipakan kimpussa

Paistoin eilen lättyjä ja jätin voipakan keittiön työtasolle. Muutaman minuutin kuluttua kuulin keittiöstä viereiseen huoneeseen ihmeellistä maiskutusta. Kun menin katsomaan, Elmo oli ehtinyt pistää poskeensa noin 200 grammaa voita.
Olimme taas sitä mieltä, että koiramme nimeksi olisi sopinut Elmoa paremmin Rontti tai Ahmatti.

Muutaman tunnin kuluttua lähdimme autolla tuttavaperheeseen katsomaan kahdeksanviikkoista kääpiösnautserinpentua.
Puolimatkassa Elmo oksensi rasvaisen oksennuksen auton takapenkille. Ja kyseessähän sattuu olemaan perheen uusi BMW, joka otettiin käyttöön viikko sitten. Perheen iskä yritti puhdistaa jälkeä mäntyöljyä sisältävällä pesuaineella, mutta turhaan.
Seuraavaksi yritimme hangata penkkiä huonekalutekstiilien puhdistusaineella. Aamulla huomasimme, että tahra on edelleen jäljellä ja koko auto haisee oksennukselle.

Tänään ajelimme silti Kokkolaan asuntomessuille. Elmo jäi lasten kanssa mummon ja papan hoiviin, kun äiti ja isi kävivät neljän tunnin talokierroksen messuilla.
Päivän kakkasaldo oli (rasvan määrästä johtuen) tosi iso: Elmo päästeli neljät isot läjät kävelylenkkien aikana. Taisi vatsa toimia kuin rasvattuna!

Hoitolakokemus Paimiosta

Perheemme lähti kesälomareissulla laivamatkalle. Emme tienneet, että 24 tunnin risteilylle ei voi ottaa lemmikkejä mukaan. Niinpä jouduimme etsimään Elmolle hoitopaikan yhden vuorokauden ajaksi.

Aurajoen yli menimme förillä eli lautalla.

Etsin netistä Turun seudulla olevia lemmikkieläinten hoitopaikkoja ja ryhdyin soittelemaan niitä läpi. Kolmannessa paikassa oli yksi peruutus ja saimme Elmolle paikan sieltä. Kyseessä oli Paimiossa sijaitseva Mur Mur.
Hoitola on noin 25 kilometriä Turusta Helsinkiin päin. Paikka on kauniissa maalaismaisemassa. Päärakennus on siniharmaa rintamamiestalo, ja koirat ovat pihan navettaan rakennetussa hoitolassa.

Mur Mur ei tehnyt meihin lähtemätöntä vaikutusta. Koirien häkit ovat navetassa, joka haisee, totta kai, vanhalle navetalle. Ympäristö on koiran kannalta mukavan viileä, mutta pimeä ja kaikuva.
Muut koirat aloittivat melkoisen haukkumiskonsertin Elmon saapuessa sisään. Elmo juoksenteli innokkaasti haistelemassa muita asukkeja. Omaan häkkiinkin se meni uteliaasti.
Lähdön hetkellä koira vikisi ja lapset pidättelivät itkua. Äidilläkin oli paha mieli. Elmo makasi häkin lattialla ja työnsi tassuja pienestä kolosta meitä kohti...

No, vuorokausi meni ja haimme iloisen koiran takaisin lomatunnelmiin. Ensimmäinen hoitolakokemus ei ollut kenenkään kannalta miellyttävä. Jälkeen päin Elmo on pitänyt perheen tiukasti lähellään.

Elmon kanssa oli helppo lomailla. Se totteli kaupungilla kävellessä ja teki tarpeensa ulos. Yhtään pissaa tai kakkaa emme joutuneet korjaamaan sisätiloista.
Automatkoilla Elmo nukkui takapenkin keskiosassa tai jalkatilassa.
Turku on koiraperheen kannalta kiva kaupunki, sillä kahviloiden terrasseille sai asettua koiran kanssa ja aika monessa paikassa koiralle tuotiin juomakuppi. Kun tutustuimme Aurajoen varrella olevaan Suomen Joutseneen, lippukassan tytöt vahtivat Elmoa rannassa. "Näin ihania koiria saa tuoda meille useamminkin hoidettavaksi", oli tyttöjen kommentti.

Pojat Suomen Joutsenen maisemissa Aurajoen rannalla.

Punkki kuonossa lomareissulla

Elmo on perheensä kanssa elämänsä ensimmäisellä lomareissulla. Kaikki on mennyt oikein mukavasti, koiramme on pysynyt sisäsiistinä mökillä, leirintäalueen mökissä ja hotellissa. Meitä kyllä etukäteen hieman pelotti juuri se, että pentu päästää pissat hotellin aulan lattialle järkytyksestä, mutta onneksi näin ei ole käynyt.
Aloitimme lomailun Kokkolasta Keski-Pohjanmaan journalistien mökiltä. Elmo sai juoksennella siellä vapaana ja parissa päivässä se oppi uimaan tosi hienosti.
Metsäisen tontin siilit saivat varmasti traumoja koirasta, sillä siili on ainoa eläin, jota Elmo  haukkuu oikein tosissaan.

Kokkolasta ajelimme Merikarvialle, missä yövyimme leirintäalueen mökissä. Meri Camping on hienolla paikalla meren rannassa ja siellä oli paljon koiraperheitä.
Jossakin välissä Elmo sai kuonoonsa punkin, jonka ystävällinen spanielinomistaja poisti aika näppärästi. Itse olimme yrittäneet napata punkkia pois punkkipihdeillä, mutta turhaan. Spanielinomistaja nappasi inhottavan otuksen pois sormin, ja se kävi tosi näpsäkästi.

Turussa majoituimme kylpylähotelli Caribiaan, jossa on myös lemmikkihuoneita. Elmo sai respan tytöltä tuliaislahjakassin, jossa oli makupaloja, jätöspusseja ja pallo. Huoneessa oli odottamassa koiran ruokakuppi. Hienoa palvelua, siis!
Elmo on oleskellut hotellihuoneessa sängyn alla. Se kävi isännän ja emännän kanssa eilen illalla pitkän kävelylenkin kaupungin keskustassa ja käyttäytyi koko matkan ajan hienosti. Elmosta on kasvamassa hyvä terassikoira. Se istuu jo melko rauhallisesti pöydän vieressä tutkailemassa ohikulkijoita.

Elmon uintivideo

Tässä videossa Elmo polskuttelee Valkeisjärvellä. Emme ehtineet saada kunnon kuvaa syvemmältä järvestä, mutta tämäkin kelpaa näin aluksi.
Olemme yrittäneet ladata vieoita blogiin useita keroja, mutta se ei tunnu onnistuvan. Ovatko videot liian pitkiä vai pitäisikö niitä pakata jotenkin?

Uimisen opettelua

Valkiaisjärven koirauimarannalla.

Hellekausi on parhaimmillaan ja Elmokin opettelee uimaan. Olemme käyneet pari kertaa Valkeisjärven (tiekyltissä lukee Valkiaisjärventie) koirauimarannalla, ja ihme kyllä Elmo meni heti itse veteen ja uimaan.
Elmon uintityyli on vielä melko hauskan näköistä. Se ui pää takakenossa ja polskii tassuilla hurjasti. Kun muut koirat uivat sulavasti ja sievästi räiskyttelemättä, Elmo polskii ja pärskii kuin iso vesipeto.

Koirauimarannalla oli ensimmäisellä käyntikerralla aivan hurja meno päällä. Elmo juoksi edes takaisin kuin päästään sekaisin. Rannalla ol toinenkin lagotto, vanha rouva, joka osoitti poikaselle oikean paikan laumassa.
Paikalla oli myös pari sellaista koiraa, joita olisi voinut uittaa eri paikassa. Ne ärisivät ja näykkivät muita koiria. Eivät tuntuneet viihtyvän muiden seurassa.

Kesäelämä on sujunut rauhallisesti. Olemme hankkineet Elmolle Euro-passin ja lääkekuurin, jotta voimme ottaa sen mukaan Saarenmaalle suuntautuvalle automatkalle. Pitkä autoilumatka on vielä arvoitus, emme tiedä miten se koiran kanssa sujuu.
Toinen asia, joka mietityttää, on lauttamatka Helsingistä Tallinnaan. Miten koiran kanssa ollaan lautalla? Pitääkö se jättää autoon, vai?
No, näitä asioita pääsemme testailemaan ensi viikolla.