Hyvää joulua!

Elmo-tonttu kinosten keskellä.

Elmo juhlii ensimmäistä jouluaan kotona Oulun Kuivasjärvellä. Pihalla on lunta ja maisemat ovat oikein talviset.
Uunissa muhii koirapuuro, jota Elmo saa maistella kun muut mussuttavat perinteisiä suomalaisia jouluruokia.
Ensi viikolla juhlistamme koiramme 1-vuotispäivää.
Hyvää joulua!

Elmon ensilumen hurmaa

Pilkkijöitä katsomassa

Elmo tutkii maastoa Valkeisjärvellä.

Lunta ei ole vielä metsässä, mutta pilkkijät ovat sentään lähteneet liikkeelle. Onko se nyt sitten talven merkki?
Kävimme lauantaina metsälenkillä Valkeisjärven maastossa. Valkeisjärven jäälle oli levittäytynyt 30 pilkkijää ensimmäistä kertaa tälle talvelle.
Jäästä kuului jännittäviä ääniä, kun kävelimme metsässä. Ohut jääpeite lähetti erikosiai viestejä maailmalle. Aluksi luulimme, että taivaalle ilmestyi ufo...

Elmo nautti suunnattomasti raikkaasta säästä. Metsässä on vielä hyvä liikkua, kun maapohja on kova, mutta lunta ei ole yhtään. Pienet lätäköt olivat jäässä, ja se tuntui olevan Elmolle ihmettelyn aihe.
Löysimme hyviä polkuja, kun käännyimme Valkeisjärventieltä postin mökille menevälle Niilesjärventielle. Tien päässä on pysäköintipaikka ja polut lähtevät vierestä metsää kohti.
Pienen järven rannalla näytti olevan myös tulistelupaikka. Emme pysähtyneet siellä tällä kertaa.

Koiran menoa ei hidastanut kipeä tassu, vaikka se tuntuu olevan kovin arka. Tassun yläpuolella oleva kynsi on jotenkin repeytynyt eikä Elmo anna tutkia sitä kunnolla. Sain kuitenkin illalla leikattua kynttä lyhyemmäksi.
Pitäisiköhän käydä eläinlääkärillä näyttämässä tassua? Onko noilla ylimääräisillä kynsillä joku tarkoitus vai voiko ne poistattaa kokonaan?

Joulukalenteri avattu!

Elmo on avannut elämänsä ensimmäisen joulukalenterin!
Oikeastaan Elmo on syönyt joulukalenterin. Kyseessä oli Dajm-suklaalla täytetty joulukalenteri, joka jäi liian lähelle koiramme kuonoa. Seurasimme joulukoiran vointia koko päivän, mutta eipä tuo kovin sairaalta näyttänyt, vaikka suklaan pitäisi olla myrkkyä koiran elimistössä.

Eilen illalla Elmon oikeasta etutassusta vuosi verta, mutta emme päässeet lähietäisyydeltä tarkastelemaan mitä oli tapahtunut. Epäilen että kyseessä on etutassussa olevan yksittäisen kynnen repeytyminen.
Yritämme illalla tarkastella tilannetta perusteellisesti. Yksi pitää koirasta kiinni ja toinen toimii lääkärinä.

Hihnaongelma hoidettu

Elmolla on ollut tapana leikkiä hihnan kanssa aina kun olemme lähteneet lenkille. Tämän vuoden aikana se on ehtinyt purra poikki jo kaksi flexinarua. Mikään opetus tai komento ei ole auttanut asiassa.
Ensimmäinen naru meni poikki hotellin pihalla Turussa, ja koiraa oli hankala hallita oudossa ympäristössä ilman hihnaa.

Naapurin rouva antoi hyvän vinkin hihnanpurijalle: valkopippuria pintaan niin kyllä lopettaa puremisen.
Naapurin rouva oli oikeassa. Panin hihnaan valkopippuria. Kun lähdimme ulos, Elmo maisteli hihnaa pari kertaa ja lopetti siihen. Sama toistui seuraavalla kerralla. Onneksi maahan on tullut lunta, niin Elmo pystyy napsimaan suuhunsa kylmää lunta kuuman valkopippurin jälkeen.
Saapa nähdä menikö oppi perille lopullisesti. Seuraamme tilannetta.

Vatsavaivoja

Elmon vatsa on ollut toista kuukautta huonossa kunnossa. Epäilimme ensin ruoka-aineallergiaa, sitten vilja-allergiaa ja lopuksi vielä herkistymistä kuivamuonan säilytys- ja lisäaineisiin.
Viime viikolla kävimme Akuutissa kivan eläinlääkärin luona kertomassa vaivoista. Uloste on löysää ja lemmikkimme päästelee pahanhajuisia tuhnuja pitkin päivää.
Lääkäri epäili haiman vajaatoimintaa, koska uloste on ripulilla ja keltaista. Elmosta otettiin kokeita. Verinäytteen ottaminen ei ollut kovin helppoa, ja avuksi tarvittiinkin kokenut eläintenhoitaja. Kaksi naista piti koirasta kiinni ja yksi otti verinäytteet.

Näytteiden tulokset tulivat tänään. Haima toimii normaalisti, mutta veren tulehdusarvot ovat kohonneet, joten kyseessä taitaa olla jonkin sortin tulehdus.
Saimme antibioottikuurin. Nyt olemme yrittäneet piilotella tabletinpuolikkaita ruokiin, juomiin ja nakinpaloihin. Elmo on kuitenkin tarkkana ja pulauttelee palaset pois aina kun huomaa ne.

Elmo on viime aikoina myös jättänyt ruokia syömättä. En tiedä onko syynä huono ruoka vai vatsakivut. Tänääänkin jauheliha piimän kera jäi syömättä, mikä on Elmon kohdalla tosi harvinaista.
Olen ostanut erän Tassulan Puodin raakaravintoa, mutta sekään ei tunnu kelpaavan.
Tänä iltana keitin riisiä, porkkanaa ja jauhelihaa. Kelpaisikohan?

Tutustumismatka mökille

Elmo tarkkailee näkymiä rantakalliolla.

Näkymä mökin terassilta järvelle päin.

Kävimme viikonloppuna tutustumisretkellä Kokkolan mökillä. Se sijaitsee kaupungin eteläpuolella, Pietarsaareen menevän tien varressa, lähellä Hickarötä. Paikka on viralliselta nimeltään Krekilä tai Kräkilä.
Vietimme siellä lauantaipäivän, illalla lämmitimme saunan ja olimme myös ensimmäisen kerran yötä mökillä.
Punainen tupa on rakennettu 1950-luvulla. Se on sisustukseltaan tyypillinen 50-luvun lautamökki. Siinä on tupa, pieni keittiö ja yksi makuuhuone. Mökkiin tulee kesävesi ja sähköt.

Elmo tykkäsi mökkeilystä. Se pysyi omalla tontilla eikä karkaillut naapureihin. Se temmelsi ulkona ja kahlasi välillä järvessä.
Kun illalla istuimme saunan lauteilla, Elmo piti vahtia mökin rappusilla. Illalla se haukahteli kaikkia ulkoa kuuluvia ääniä, mutta rauhoittui nukkumaan makuuhuoneessa omalla alustalleen.


Sunnuntaina Elmo huvitti itseään haukkumalla miesten moottorisahausta ja erityisen paljon se tykkäsi haukkua kottikärryjä.

Hullu koira metsäpolulla

Kävimme Elmon kanssa metsäkävelyllä. Kiersimme Kuivasjärven, ja päästin koiran irti kun pääsimme tarpeeksi kauas lenkkeilijöistä ja muista alueella liikkujista.

Kuivasjärven maastossa.

Metsässä liikkuminen saa koiramme aivan hurmoksiin. Se juoksee hullun lailla edes takaisin polkua ja välillä käy hyppelemässä kävelykavereitaan vasten.
Tällä kertaa Elmo juoksi järven vieressä kulkevaa polkua päättömästi sinne ja tänne. Välillä se loikki kantojen ja oksien yli suoraan järveen. Molske vain kuului, kun vesikoira juoksi kylmässä vedessä ympäriinsä.
Hulluuskohtausta kesti aikansa ja retken loppuvaiheessa koira rauhoittui taas hihnan vietäväksi.

Olen monesti miettinyt, että mikä saa Elmon niin kiihdyksiin. Lulenpa syynä olevan lagotto romagnolon perimässä lymyilevä tryffelinetsijän geenin. Jostakin sielun syövereistä italianvesikoira saa muistumia metsästä, tryffeleistä ja vapaudesta.
Muuta ei tarvita. Kun vietit voittavat, silloin on mentävä, ja lujaa.

Tour de Kuivasjärvi on hyvä lenkkeilyreitti. Matkalla on asvalttia, metsää ja pururataa. Kesällä (ja näköjään myös syksyllä) koira pääsee pulahtelemaan järveen ainakin Kuivasrannan puoleisessa päädyssä, sillä siellä ei ole ihmisille tarkoitettuja uimarantoja.
Matkaa kertyy 5-7 kilometriä riippuen siitä, minkä kulkureitin valitsee.

Kukkien kaveri

Olen ihastunut ruusujen kasvattamiseen. Tänä kesänä se ei oikein sujunut, sillä heti kesäkuun alkupuolella purkkiruusuni olivat täynnä kirvoja. Kun suihkutin kukat mäntysaippualiuoksella, ne melkein kuolivat. Liuos taisi olla liian tuhtia.

Elmo ruusuja nuuhkimassa.

Ruusut toipuivat mäntynestekäsittelystä ja alkoivat kasvaa kohtalaisen hyvin. Ne kukkivat kuitenkin vasta loppukesästä, viimeiset kukat avautuivat vasta viime viikolla
.
No, Elmokin tykkää kukista. Elmo tykkää myös siitä, että kukkia hoidetaan. Se on mieluusti mukana multahommissa. Se työntää kuonoaan multaan ja kaivelee sitä.
Kun ruusut puhkesivat kukkimaan syyskuussa, koira ihmetteli niitä monet kerrat. Se nuuhki niitä ja kävi pissailemassa purkkien kylkiin.

Kohta leikkaan ruusuni talvisäilöön. Uskon, että Elmo tulee apulaiseksi, sillä ruusuja varten pitää kaivaa iso kuoppa takapihan nurkkaan. Peittelen kukat sanomalehdillä ja multakasan päälle levittelen havuja.

Kenkien kimpussa

Elmo on päässyt nyt kenkien makuun. Se on pureskellut kahdet  kävelykengät kantapäistä rikki. Eilen se yritti varastaa vierailulla olleen Martti-veljen kengän, mutta saimme sen pelastettua.
Kenkien pureskeleminen ottaa lujasti pattiin, sillä molemmat rikkinäiset kengät ovat Clarksin mallistoa, eivät mitään halpiskenkiä! Arrrgggh!

Puremisvimman kohteet.

Pihalle ilmestyi kuoppia

Elmo ei ole tähän astisen elämänsä aikana innostunut kaivamaan kuoppia pihalle, mutta tällä viikolla asiaan tuli muutos. Tiistai-iltapäivänä lapset päästivät koiran ulos koulusta tullessaan, ja kuinkas kävikään! Elmo ehti kaivaa lyhyessä ajassa takapihalle useita tosi syviä kuoppia.
Nyt epäilemme, että koska nurmikon alta paljastui hyvin hiekkainen maasto, Elmo etsii sieltä tryffeleitä...

Syksy on tuonut mukanaan yhden hauskan piirteen lemmikistämme. Se tykkää juosta kadulla lentelevien koivunlehtien perässä. Taluttajan kädet ovat uuvuksissa lenkin jälkeen, kun Elmo kiskoo hihnaa lehtien perässä.
Pientä purtavaakin Elmo on löytänyt yksinäisten aamupäivien aikana olohuoneesta ja eteisestä. Tietokoneen johto on purtu poikki ja eteisessä saivat kyytiä yhdet kengät.

Isokankaan maastossa

Sunnuntain kunniaksi ajelimme Sanginjoentielle ja Isokankaan luontopolulle. Ilma oli kaunis ja polut hyvässä kunnossa.
Elmo hyppeli metsässä kuin jänis.Se juoksi polkua edes takaisin ja pyöri hullun lailla joka paikassa.

Metsäretkeilyä

Koitelinkosken maastossa Kiimingissä.

Kävimme Elmon kanssa metsäretkellä lauantaina ja sunnuntaina. Lauantain retken teimme Heikinharjun maastoon, missä on luontopolkuja ja merkittyjä reittejä.
Elmo sai juosta vapaana metsässä, sillä emme nähneet ketään muita lähimaastossa. Elmo on siitä kiitollinen maastokoira, että se pysyy aina isäntiensä lähellä eikä karkaile.

Heikinharjun luontopolun laavulla.

Yleensä Elmo juoksentelee polulla edestakaisin ja silloin tällöin se pysähtyy odottelemaan takana tulijoita. Se myös katsoo aina välillä taakseen, että varmasti pysymme näköetäisyydellä.

Heikinharjun maasto on helppokulkuista. Metsäpolut on merkitty ja polku kulkee pääsääntöisesti kangasmetsässä. Toki välillä on myös kosteikkoja ja pari puron ylittävää sillantekelettä.
Kalimenjoen ylitse menee yksi kävelysilta, joka notkahtelee uhkaavasti. Onneksi veden ylitse on pujotettu myös köysi, josta voi pitä kiinni.
Elmo taiteili rimojen päällä ihan mukavasti, tassut luiskahtelivat vain pari kertaa.

Sunnuntaina pakkasimme reppuun eväitä ja kävimme Kiimingissä Koitelinkosken maastossa. Siellä koiria ei saa pitää irrallaan.
Kiersimme alueen polut ja sillat. Pysähdyimme nuotiopaikalle paistamaan makkarat. Elmo kävi uimassa Kiiminkijoessa muutaman kerran.
Sää oli todella kuuma, asteita jopa 25,5. Kolmen tunnin retken aikana rupesi ihan pyörryttämään.

Roska päivässä

Roska päivässä -kampanjassa mukana.

Elmo-koiramme ottaa jokaisen lenkkeilykierroksen aikana osaa Roska päivässä -kampanjaan.


Se nappaa roskan tieltä tai ojasta ja juoksuttaa sitä hampaissaan pitkiäkin matkoja. Emme ole vielä opettaneet koiraa viemään roskaa roskikseen, joten se homma jää vielä ihmisten hoidettavaksi.
Roskista sitä kiinnostavat eniten suklaa- ja jäätelöpaperit. Sen sijaan tupakka-askit ja nuuskarasiat se jättää rauhaan. Tästä voisi päätellä, että jopa koira tietää, että nikotiini on elimistölle vaarallista.

Perhe on palautunut talviaikatauluihin. Koulut ovat alkaneet ja lomat loppuneet. Elmo joutuu pärjäämään kotona yksin aamusta iltapäivään saakka.
Se ei ole vielä tehnyt tuhoja oikeastaan lainkaan. Sähköjohdot ovat saaneet olla rauhassa, samoin kengät ja astiat. Mitään ruokaa ei kuitenkaan voi jättää keittiön pöytätasoille.
Elmo on täysin sisäsiisti, en edes muista koska se on viimeksi tehnyt tarpeensa sisälle.

Elmo on aloittanut käytöskoulutuksen Active Dogin kautta. Rosa ja Elmo käyvät Martinniemen ulko- ja sisäkentillä aina tiistaisin.
Ensimmäiset opit on jo otettu kotona käyttöön. Elmo osaa istua paikallaan käskettäessä. Se myös nappaa makupalat ilmasta. Olemme oppineet rauhoittamaan koiran pitämällä sitä kyljellään.

Vesielämää

Kummallisia nuo ihmiset...

Elmo kävi kesävierailulla Ylitornion Kivijärvellä. Siellä paistaa aina aurinko. Illalla lämmitetään sauna ja pulahdetaan Kivijärveen.
Päivällä lapset, isot ja pienet, leikkivät vanhalla surflaudalla. Siinä ei ole enää purjetta, mutta pelkästä laudastakin on vedessä paljon iloa.
Rosa, Kasper, Reijo ja iskä kilpailivat siitä kuka pysyy laudalla pisimpään. Elmo katseli touhua laiturilta aivan äimänä. Taisipa ajatella, että hulluja nuo ihmiset.

Elmokin innostui Kivijärvessä uimaan. Se hyppäsi veteen aivan ilman houkuttelua.

Eilen Elmo täytti 7 kuukautta. Sen kunniaksi se aloittaa pentukoulun Rosan kanssa. Ensimmäinen kokoontuminen on Martinniemessä huomenna.
Koirakoulun järjestää Active Dog ja opettajana on Jenni Ojala. Pentukurssipaikkana on Active Dogin ulkokenttä Martinniemessä.

Pallopoikana

Elmo kyttäilee sulkapalloa...

...ja toisinaan onnistuu nappaamaan sulan ennen pelaajia.

Talomme takapihalla on kesäisin sulkapallokenttä. Elmo on ihastunut sulkapalloon. Se ei erityisemmin pidä itse pelistä, mutta peliväline on sille kuin paraskin leikkiväline.
Elmo kyttäilee pelin ajan kentällä ja nappaa sulan heti kun pelaaja ei ehdi sitä ensin ottaa. Elmo ei ymmärrä vielä, että sulka pitää hakea ja antaa heti takaisin pelaajille. Se vie sulan mukanaan ja pitää sen kanssa juoksentelua hauskana leikkinä.
Pelaajien mielestä Elmo ei ole kovin huvittava. Pihalta kuuluukin vihaisia komentoja, kun koira vie sulkaa pitkin nurmikkoa.

Toinen koiramme mielestä mukava kesäpeli on pöytätennis. Tässäkin lajissa on koiran suuhun sopiva pallo, joten aika monta pingispalloa on jo joutunut koiran hampaisiin ja sitä myöten roskikseen.

Laivakoiraksi

Elmon turvapaikka on istumalaatikon lattialla.

Lauantaina saimme vihdoin lapset houkuteltua kesän ensimmäiselle purjehdukselle. Elmolle puettiin pelastusliivit laiturilla Haukiputaan Kiviniemessä ja sitten lähdettiin matkaan.
Aurinko paistoi ja merellä oli tuuletonta, joten Casperosa liikkui moottorivoimin.
Pysähdyimme päivän aikana kaksi kertaa uimaan merellä, sillä veneessä oli tukalan kuumaa. Ensimmäisen uimapysähdyksen teimme heti Virpiniemen merivartioaseman kohdalla.Elmokin nostettiin turvaliivien kahvasta veteen uimaan.
Elmo ilmiselvästi nautti viileästä merivedestä. Se polskutteli tyynesti pari kierrosta, jonka jälkeen se nostettiin takaisin veneeseen.

Toisen pysähdyksen aika oli Kropsun saaren kohdalla. Siellä Elmo ei halunnut uimaan lasten kanssa. Iin Röytässä olimme iltapäivällä neljän aikaan. Koko miehistö lähti aivan ensimmäiseksi laiturille uimaan. Ja Elmo tietysti mukana.
Elmon purjehdusretki meni mukavasti, vaikka se ei ihan ymmärtänyt mistä oli kysymys. Oman paikkansa se löysi aluksi kannelta ja jossakin välissä se nukkui salongin lattialla.

Lasten mielestä Elmo möksötti koko perheelle loppupäivän venematkan jälkeen. Se ei suostunut juomaan omasta kupistaan ja muutenkin se makaili laiturilla ja tuijotteli meitä syttävästi.
Uimaan se kuitenkin lähti joka kerta muiden mukana.

Iin Röytässä oli muitakin koiria. S/Y Mysteryn mukana seilaa kaksi mopsia. M/Y Ukkoskassa reissaa puolestaan kääpiösnautseri Elsa. Pari labradorinnoutajaakin käväisi laiturissa. Casperosan naapuriveneessä oli mukana lapinkoira.

Sunnuntaina Casperosan nokka käännettiin kotia kohti puolenpäivän aikaan, sillä säätiedotukset lupasivat Perämerelle ukkoskuuroja ja jopa myrskyä illaksi ja maanantaiksi.
Saavuimme kotilaituriin sopivasti ennen sadekuuroa. Ukkonen jyrähteli jo voimakkaasti, kun ajoime autolla Haukiputaalta kotiin.

Elmo ottaa rennosti

Elmon uniasento olohuoneen nurkassa.

Elmo ottaa hellepäivät rennosti. Kuvasta voi päätellä, että koira nukkuu olohuoneen nurkassa ketarat ojossa.
Uimassa on käyty joka päivä, vaikka ainakin Kuivasjärvessä uimisen jälkeen koira haisee niin pahalle, että suihkutus kotona on välttämätöntä.

Purjeveneemme Casperosa on vihdoin saanut varaosan, joten voi olla, että lemmikkimme pääsee ensimmäistä kertaa merelle. Teemme ensin pienen kierroksen Kiviniemen edustalla, jotta Elmo saa ottaa pientä tuntumaa merielämään ennen pitkää reissua.

Ahmatti voipakan kimpussa

Paistoin eilen lättyjä ja jätin voipakan keittiön työtasolle. Muutaman minuutin kuluttua kuulin keittiöstä viereiseen huoneeseen ihmeellistä maiskutusta. Kun menin katsomaan, Elmo oli ehtinyt pistää poskeensa noin 200 grammaa voita.
Olimme taas sitä mieltä, että koiramme nimeksi olisi sopinut Elmoa paremmin Rontti tai Ahmatti.

Muutaman tunnin kuluttua lähdimme autolla tuttavaperheeseen katsomaan kahdeksanviikkoista kääpiösnautserinpentua.
Puolimatkassa Elmo oksensi rasvaisen oksennuksen auton takapenkille. Ja kyseessähän sattuu olemaan perheen uusi BMW, joka otettiin käyttöön viikko sitten. Perheen iskä yritti puhdistaa jälkeä mäntyöljyä sisältävällä pesuaineella, mutta turhaan.
Seuraavaksi yritimme hangata penkkiä huonekalutekstiilien puhdistusaineella. Aamulla huomasimme, että tahra on edelleen jäljellä ja koko auto haisee oksennukselle.

Tänään ajelimme silti Kokkolaan asuntomessuille. Elmo jäi lasten kanssa mummon ja papan hoiviin, kun äiti ja isi kävivät neljän tunnin talokierroksen messuilla.
Päivän kakkasaldo oli (rasvan määrästä johtuen) tosi iso: Elmo päästeli neljät isot läjät kävelylenkkien aikana. Taisi vatsa toimia kuin rasvattuna!

Hoitolakokemus Paimiosta

Perheemme lähti kesälomareissulla laivamatkalle. Emme tienneet, että 24 tunnin risteilylle ei voi ottaa lemmikkejä mukaan. Niinpä jouduimme etsimään Elmolle hoitopaikan yhden vuorokauden ajaksi.

Aurajoen yli menimme förillä eli lautalla.

Etsin netistä Turun seudulla olevia lemmikkieläinten hoitopaikkoja ja ryhdyin soittelemaan niitä läpi. Kolmannessa paikassa oli yksi peruutus ja saimme Elmolle paikan sieltä. Kyseessä oli Paimiossa sijaitseva Mur Mur.
Hoitola on noin 25 kilometriä Turusta Helsinkiin päin. Paikka on kauniissa maalaismaisemassa. Päärakennus on siniharmaa rintamamiestalo, ja koirat ovat pihan navettaan rakennetussa hoitolassa.

Mur Mur ei tehnyt meihin lähtemätöntä vaikutusta. Koirien häkit ovat navetassa, joka haisee, totta kai, vanhalle navetalle. Ympäristö on koiran kannalta mukavan viileä, mutta pimeä ja kaikuva.
Muut koirat aloittivat melkoisen haukkumiskonsertin Elmon saapuessa sisään. Elmo juoksenteli innokkaasti haistelemassa muita asukkeja. Omaan häkkiinkin se meni uteliaasti.
Lähdön hetkellä koira vikisi ja lapset pidättelivät itkua. Äidilläkin oli paha mieli. Elmo makasi häkin lattialla ja työnsi tassuja pienestä kolosta meitä kohti...

No, vuorokausi meni ja haimme iloisen koiran takaisin lomatunnelmiin. Ensimmäinen hoitolakokemus ei ollut kenenkään kannalta miellyttävä. Jälkeen päin Elmo on pitänyt perheen tiukasti lähellään.

Elmon kanssa oli helppo lomailla. Se totteli kaupungilla kävellessä ja teki tarpeensa ulos. Yhtään pissaa tai kakkaa emme joutuneet korjaamaan sisätiloista.
Automatkoilla Elmo nukkui takapenkin keskiosassa tai jalkatilassa.
Turku on koiraperheen kannalta kiva kaupunki, sillä kahviloiden terrasseille sai asettua koiran kanssa ja aika monessa paikassa koiralle tuotiin juomakuppi. Kun tutustuimme Aurajoen varrella olevaan Suomen Joutseneen, lippukassan tytöt vahtivat Elmoa rannassa. "Näin ihania koiria saa tuoda meille useamminkin hoidettavaksi", oli tyttöjen kommentti.

Pojat Suomen Joutsenen maisemissa Aurajoen rannalla.

Punkki kuonossa lomareissulla

Elmo on perheensä kanssa elämänsä ensimmäisellä lomareissulla. Kaikki on mennyt oikein mukavasti, koiramme on pysynyt sisäsiistinä mökillä, leirintäalueen mökissä ja hotellissa. Meitä kyllä etukäteen hieman pelotti juuri se, että pentu päästää pissat hotellin aulan lattialle järkytyksestä, mutta onneksi näin ei ole käynyt.
Aloitimme lomailun Kokkolasta Keski-Pohjanmaan journalistien mökiltä. Elmo sai juoksennella siellä vapaana ja parissa päivässä se oppi uimaan tosi hienosti.
Metsäisen tontin siilit saivat varmasti traumoja koirasta, sillä siili on ainoa eläin, jota Elmo  haukkuu oikein tosissaan.

Kokkolasta ajelimme Merikarvialle, missä yövyimme leirintäalueen mökissä. Meri Camping on hienolla paikalla meren rannassa ja siellä oli paljon koiraperheitä.
Jossakin välissä Elmo sai kuonoonsa punkin, jonka ystävällinen spanielinomistaja poisti aika näppärästi. Itse olimme yrittäneet napata punkkia pois punkkipihdeillä, mutta turhaan. Spanielinomistaja nappasi inhottavan otuksen pois sormin, ja se kävi tosi näpsäkästi.

Turussa majoituimme kylpylähotelli Caribiaan, jossa on myös lemmikkihuoneita. Elmo sai respan tytöltä tuliaislahjakassin, jossa oli makupaloja, jätöspusseja ja pallo. Huoneessa oli odottamassa koiran ruokakuppi. Hienoa palvelua, siis!
Elmo on oleskellut hotellihuoneessa sängyn alla. Se kävi isännän ja emännän kanssa eilen illalla pitkän kävelylenkin kaupungin keskustassa ja käyttäytyi koko matkan ajan hienosti. Elmosta on kasvamassa hyvä terassikoira. Se istuu jo melko rauhallisesti pöydän vieressä tutkailemassa ohikulkijoita.

Elmon uintivideo

Tässä videossa Elmo polskuttelee Valkeisjärvellä. Emme ehtineet saada kunnon kuvaa syvemmältä järvestä, mutta tämäkin kelpaa näin aluksi.
Olemme yrittäneet ladata vieoita blogiin useita keroja, mutta se ei tunnu onnistuvan. Ovatko videot liian pitkiä vai pitäisikö niitä pakata jotenkin?

Uimisen opettelua

Valkiaisjärven koirauimarannalla.

Hellekausi on parhaimmillaan ja Elmokin opettelee uimaan. Olemme käyneet pari kertaa Valkeisjärven (tiekyltissä lukee Valkiaisjärventie) koirauimarannalla, ja ihme kyllä Elmo meni heti itse veteen ja uimaan.
Elmon uintityyli on vielä melko hauskan näköistä. Se ui pää takakenossa ja polskii tassuilla hurjasti. Kun muut koirat uivat sulavasti ja sievästi räiskyttelemättä, Elmo polskii ja pärskii kuin iso vesipeto.

Koirauimarannalla oli ensimmäisellä käyntikerralla aivan hurja meno päällä. Elmo juoksi edes takaisin kuin päästään sekaisin. Rannalla ol toinenkin lagotto, vanha rouva, joka osoitti poikaselle oikean paikan laumassa.
Paikalla oli myös pari sellaista koiraa, joita olisi voinut uittaa eri paikassa. Ne ärisivät ja näykkivät muita koiria. Eivät tuntuneet viihtyvän muiden seurassa.

Kesäelämä on sujunut rauhallisesti. Olemme hankkineet Elmolle Euro-passin ja lääkekuurin, jotta voimme ottaa sen mukaan Saarenmaalle suuntautuvalle automatkalle. Pitkä autoilumatka on vielä arvoitus, emme tiedä miten se koiran kanssa sujuu.
Toinen asia, joka mietityttää, on lauttamatka Helsingistä Tallinnaan. Miten koiran kanssa ollaan lautalla? Pitääkö se jättää autoon, vai?
No, näitä asioita pääsemme testailemaan ensi viikolla.

Hyvää juhannusta!

Elmo tykkää kukista, kielot tuoksuvat keskikesän aikaan vastustamattoman hyviltä.

Elmo perheineen toivottaa kaikille hyvää ja leppoisaa juhannusta!

Vesisadetta

Elmo on liian ketterä kuvattavaksi teltan oviaukossa.

Aurinkoisen viime viikon jälkeen elämme nyt sateista toista lomaviikkoa. Olemme ulkoilleet tosi vähän. Lapset ovat nukkuneet kolme yötä terassilla teltassa, mutta tänään teltta oli jo sisältä aivan märkä.
Elmo lähtee mielellään lenkille, vaikka vesi kastelee koko koiran. Eilenkin se juoksenteli koko kävelyn ajan iloisesti ojissa, vaikka turkki oli ihan märkä.

Sateesta välittämättä aiomme lenkkeillä tänäänkin. Koirakaverit ovat olleet jossakin piilossa, sillä lenkillä ei ole tullut vastaan yhtään koirakävelijää.
Juhannussuunnitelmat eivät ole vielä aivan loppullisesti valmiina. Sääennusteet lupaavat vaihtelevia kelejä, joten ainakaan purjehtimaan emme ole lähdössä.
Yksi mökkikutsu on saatu, joten ainakin saunomista ja yhdessäoloa on luvassa.

Kesälomalle

Elmo ja Kasper voikukkapellolla.

Koiramme on saanut uuden nimen. Sitä kutsutaan Rontti Rintalaksi. Arvatkaahan miksi?
Tänään Rontti löysi leikkimökistä wc-paperirullan ja levitteli sen ympäri pihaa. Tv-huoneessa on Rontin pureskelema kuohuviinipullon korkki tuhansina palasina. Rosan huoneeseen se levitteli roskapöntöstä varastamansa kahvinporopussin.
Elmon jäljissä on siis siivoamista.

Kesäelämä on päässyt hyvään vauhtiin. Lapset ovat lomalla, samoin äiti. Lomaohjelmaa emme ole vielä päättäneet. Suunnitelmissa on purjehtimista, mökkeilyä ja autoilua, järjestys on vielä auki.
Viime viikolla Elmo näytti meille, että koira osaa uida ihan luonnostaan. Se tipahti uima-altaaseen ja polskutteli siellä aivan tyytyväisenä.
Luonnonvesissä se on käynyt vasta pari kertaa jalkoja myöten. Torstaina on tarkoitus osallistua lagotto-lenkille Valkeisjärven rannalla. Ehkäpä Elmo innistuu uimaan muiden koirien kanssa.

Esimakua kesän helteistä

Elmon lempipaikka takapihalla.

Viime viikonloppuna aurinko paistoi jo niin paljon, että talon takaterassilla oli tosi kuuma. Elmo näytti etsivän viileää makuupaikkaa. Sen kieli roikkui ja ulos tuotu juomakuppi tyhjeni usein.
Vihdoin ja viimein näimme mikä on Elmon lempipaikka kesällä: se asettautui terassilla olevaan entiseen kukkalaatikkoon, jossa on nyt täytteenä pieniä rantakiviä.

Kivet ovat viileitä ja niiden alta maasta huokuu vielä viileää ilmaa. Kesän edetessä tilanne voi kuitenkin vielä muuttua. Luultavasti kivet ovat heinäkuussa jo liian kuumia koiran lepopaikaksi.

Pentumme kasvaa hyvää vauhtia. Se on nyt viisi kuukautta vanha. Olemme antaneet sille ruuaksi Hopeanuolen kennelistä ostettuja nappuloita. Lisäksi silloin tällöin piimää, tuorekurkkua ja jauhelihaa.
Elmo-poika syö hyvällä halulla kaiken mitä sille antaa. Se ei lopeta syömistä silloin kun vatsa on täynnä, vaan ahmii kaiken mitä tarjotaan.
Eilen Elmo söi kupillisen nappuloita, sitten se rosvosi keittiön pöydältä tortilla-lättyjä. Iltaruuaksi maittoi jauheliha ja piimä.
Tuleekin mieleen, että puuttuuko lagotoilta kylläisyyskeskus aivoista?

Kevään tuoksuja

Puusta pudonnut linnunpesä.

Koirapoikamme Elmo nauttii keväästä täysin siemauksin. Sen kävelyttäminen on melko hauskaa hommaa. Elmo juoksentelee vilkkaasti joka paikkaan ja tunkee kuononsa jokaiseen siltarumpuun.
Viime viikolla kävimme metsäkävelyllä. Elmo bongasi risujen keskeltä linnunpesän. Se nosti hyvin säilyneen pesän ylös ja kuljetti sitä hellästi pitkän matkaa.

Metsäkävelyn tuloksena Elmolla on pieni haavauma nivuksessa, sillä se hyppeli innokkaasti risukasoissa. Haava ei tunnu kuitenkaan vaivaavan sitä mitenkään.
Se myös löysi Kuivasjärven koirapuiston alueelta metsään leviteltyjä kalanraatoja, joiden saaminen irti sen leuoista oli hankalaa.
Elmo kulkee flexissä, mutta se ei vielä ole oppinut olemaan vetämättä. Välillä tuntuu, ettei koira saa henkeä vedettyä kun panta kuristaa niin kaulassa.

Pahanteossa

Elmon repimä sälekaihdin.

Elmo viettää päivällä aikaansa takkahuoneessa, kun muu perhe ei ole kotona. Olemme yrittäneet poistaa huoneesta kaikki sähköjohdot ja muut vaaralliset laitteet.
Lisäksi olemme panneet takkahuoneen ulko-oven takalukkoon ja pönkänneet saunan liukuoven paikalleen. Myös apukeittiön oven edessä on ylimääräinen kumieste.
Varotoimista huolimatta Elmo keksii tekemistä. Se on karannut ovesta pari kertaa. Näin pääsi tapahtumaan ennen kuin huomasimme, että se osaa painaa oven kahvan alas. Se on myös oppinut poistamaan liukuoven esteen ja pääsee helposti uima-altaalle kakkimaan.

Elmon vakituisiin askareisiin kuuluu kaikkien poltettavien roskien tonkiminen ja naulakkoon jätettyjen pyyhkeiden alas repiminen.
Erityisen paljon se on tykästynyt tyhjiin piimäpurkkeihin.
Eilen koiramme pääsi käsiksi takaoven sälekaihtimiin, jotka roikkuivat surullisesti pitkin ikkunaa vanhempien tullessa kotiin.
Jäämme odottelemaan Elmon seuraavaa tempausta.

Yritämme myös keksiä koiralle tekemistä, ettei sen tarvitse tuhota paikkoja. Jos tiedätte keinoja tuhojen välttämiseksi, kertokaa!

Koirapuistossa

Milli, Jippo ja Elmo koirapuistossa.

Torstaina Elmo kävi tutustumassa Puolivälikankaan koirapuistoon. Se on tuntuvasti isompi kuin oma lähipuistomme Kuivasjärvellä. Puolivälikankaan puistossa on paljon tilaa juosta. Lisäksi se on jaettu kahteen osaan; pienille ja isoille koirille on omat aitauksensa.
Elmon leikkikavereina olivat Milli-sisko ja Kempeleessä asustava Jippo, joka on syntynyt tismalleen samana päivänä kuin Milli ja Elmo, mutta eri kennelissä.

Koirat riehuivat puistossa oikein olan takaa. Ne hyppivät, juoksiva, painivat ja kävivät välillä ojassa vesileikeissä.
Elmo on hieman tyttökoiria rotevampi. Tytöt ovat ruskeita ja jotenkin pyöreämpiä kuin Elmo.
Mutta suloisia ne ovat kaikki!

Uusia ympäristöjä

Valpas vahtikoira tarkkailee tilannetta mökin terassilla.

Elmo vietti pääsiäisen perheensä kanssa Rukalla. Eteen tuli monta uutta ihmistä ja asiaa, koirista puhumattakaan!
Rukalla vietti ihanan aurinkoista pääsiäistä moni muukin perhe lemmikkinsä kanssa. Elmolla oli paljon haisteltavaa ja haukuttavaa.
Elmon paraatipaikka oli mökin terassilla. Sieltä sen oli hyvä tarkastella tiellä liikkuvia ihmisiä ja koiria. Tarpeen vaatiessa sieltä pääsi nopeasti syöksymään kulkijoita kohti.

Kävimme myös vierailulla Milli-siskon luona. Ensitapaamisen aikana pennut juoksivat ja painiskelivat Rukan keskustassa. Toiselle vierailulle menimme Millin perheen luo mökille.
Pennut pyörivät nuoskaisessa lumessa ja juoksivat villisti ympäri metsää. Illalla Elmo haisi niin pahalle, että se piti pestä.
Saunassakin pentu kävi nyt ensimmäisen kerran. Alkutärinän jälkeen se tuntui nauttivan olostansa lämpimässä.

Grillauskausi alkaa

Elmo grillausvälineiden kimpussa.

En kai minä ole mitään tehnyt!

Elmo odottaa jo kiihkeästi grillauskauden alkamista. Se on puhdistanut grillissä roikkuvat välineet jo moneen kertaan.
Aiomme päästää pennun odotuksen tuskasta pääsiäisen aikana, sillä koko maahan on luvattu aurinkoista ja lämmintä säätä. Siirrymme Rukalle pääsiäisen viettoon, siellä grillailemme, ulkoilemme ja laskettelemme juhlapyhien ajan.

Pääsiäisen ohjelmassa on luvassa myös koirakylästelyä, sillä Milli-sisko on Rukan maisemissa. Menemme Millin kanssa kävelylle jonakin päivänä.

Elmo ja perhe toivottavat hyvää pääsiäistä kaikille!

Talvipennun pissausongelma

Elmo etsii pissapaikkaa.

Elmo syntyi viime vuoden lopulla, joten se on tottunut tekemään tarpeensa vain hangelle. Nyt kun aurinko on sulattanut lumet, pennulle on tullut pissausongelmia: se ei osa tehdä tarpeitaan nurmikolle.

Koirakävelyn aikana Elmo etsii aina ojanpientareen, jossa on vielä hankea jäljellä. Vaikka hanki ei kestäkään, se kiipeää urheasti upottavaan lumeen pissalle.
Onneksi pihalla on vielä sen verran lumikaistaleita, että sinne voi käydä pissalla. Odotamme jännittyneitä, koska Elmo lakkaa kokonaan lähtemästä ulos, kun pihalla ei näy enää jälkeäkään lumesta ja talvesta.

Siisteyskasvatus on joka tapauksessa edistynyt huimasti. Lattiaa ei enää tarvitse luututa kuin kerran tai pari päivässä. Elmo kakkii kokonaan ulos ja pissaakin aina kun muistaa viedä sen ulos.
Vahinkojakin tietysti sattuu. Yksi iso matto on pesulassa ja olohuoneen matto on myös saanut lähtökäskyn pesulaan

Koira karkuteillä

Pentumme on aika ovela. Eilen kävin kaupungilla ja jätin Elmon takkahuoneeseen. Kun tulin takaisin, pentu nukkui tyytyväisenä sohvalla ja takaovi oli auki.
Elmo saa luultavasti takaoven auki hyppimällä kahvaa vasten. Viime viikolla tulin kaupasta kotiin ja koira tuli pihalla vastaan. Tuolloin syytin lapsia siitä, että he olivat jättäneet takaoven auki. Mutta nyt tiedän asialla olleen Elmon.

Tästä lähten takkahuoneen ovi pysyy takalukossa. Onni onnettomuudessa oli se, että Elmo oli pihan tutkiskelun jälkeen palannut takaisin sisälle eikä karannut pihalta pois.
Jälleen kerran kävi mielessä, että olisi mukavaa seurata kärpäsenä katossa mitä pentumme puuhastelee yksin jäätyään...

Oksennustautia

Sunnuntai-iltana Elmo kärsi vatsakivuista. Se oksensi aiemmin syömänsä ruuat lattialle ja ripuloi muutaman kerran sekä ulos että sisälle. Yksi matto sai lähtökäskyn pesulaan oksennuksen vuoksi.
Yritimme miettiä mistä tämä johtui, mutta emme keksineet syytä.
Lapset vakuuttivat, etteivät ole syöttäneet koiralle mitään. Emme myöskään huomanneet, että keittiöstä olisi hävinnyt mitään ruokaa parempiin suihin.

Kävin päivällä Elmon kanssa kävelyllä Rotuaarilla ja se yritti parhaansa mukaan napata kadulla olevia hampurilaispapereita itselleen. Olisikohan niistä siirtynyt bakteereita Elmon massuun?
Mene ja tiedä, mutta joka tapauksessa kadulle heitetyt roskat ovat ikäviä.

Milli-sisko kävi kylässä

Elmo ja Milli suukottelevat.

Elmo sai tänään koiravieraan Iistä. Hopeanuolen kennelin U-pentueen Milli kävi kylästelemässä. Tutustuminen alkoi kovaäänisellä haukkumisella puolin ja toisin. Milli haukkui hieman pienemmällä ja korkeammalla äänellä kuin veljensä Elmo.
Muutaman kymmenen minuutin haukkumisurakan jälkeen sisarukset alkoivat leikkiä keskenään. Meno yltyi välillä aivan hurjaksi. Koirat juoksivat peräkkäin pitkin taloa ja painiskelivat siellä sun täällä.

Oli mukavaa seurata koiranpentujen telmimistä. Loppujen lopuksi molemmat uupuivat niin, että kieli roikkui suusta. Kisailun päätteeksi Milli opetti Elmon loiskuttelemaan vettä juomakupista. Tässäkin yhteydessä Elmo osoitti nopeaa kykyä oppimiseen. Samaa ei voi sanoa siisteyskasvatuksesta!

Railakkaan leikin välissä piti myös levätä.

Ruokavaras liikkeellä

Keittiötaso on kohta Elmon saavutettavissa. Nam.

Eilen Elmo maisteli ulkona pajunkissoja. Illalla se oksensi kaksi isoa pötkyä epämääräistä tavaraa takkahuoneen sohvalle. Luulin että sieltä ne pajunkissat tulivat takaisin.
Mutta väärässä olin. Tänä aamuna löysin olohuoneen sohvan alta tyhjän rieskapussin. Elmo oli ilmeisesti edellisenä päivänä napannut pussin keittiön työtasolta ja pistellyt leivät poskeensa.

Pentumme kasvaa niin kovaa vauhtia, ettemme aina huomaa mihin kaikkeen se pystyy. Keittiössä olevat ruuat eivät ole enää turvassa.
En enää yhtään ihmettele miksi kaverit pitävät kotonaan ruokia piilossa uunissa, sillä niitä ei voi jättää työtasolle, liedelle tai pöydälle. Bokseri kun pääsee maistelemaan ruuantähteitä mistä vain.

Elmo on myös oppinut kiipeämään portaita viidennelle portaalle. Sen ylemmäs se ei uskalla mennä.
Tänään harjoittelimme autoilua. Kävimme viemässä iskän töihin, sitten ajelimme keskustaan ja takaisin. Aamupäivän aikana käväisimme vielä Haukiputaalla.
Elmo vikisi ensimmäiset reissut, mutta viimeisella ajelulla se jo nukahti takapenkille.

Sosiaalistumisen alkeet

Aloitimme Elmon kanssa eilen sosiaalistumisen aikakauden. Kävimme yhdessä poliisilaitoksella ja Raksilan markettien edessä. Poliisilaitoksella vierähtikin melkein kolme tuntia.
Ihana koiramme käyttäytyi todella hienosti. Se istui tai makasi kiltisti jalkojen juuressa odotusajat.
Kävimme välillä ulkona jaloittelemassa pienellä nurmikkokaistaleella. Elmo ei pissinyt poliisilaitoksen lattialle, vaikka pelkäsin sitä koko ajan.

Kävin myös passikuvassa marketin suutarissa. Sielläkin Elmo istui rauhassa jalkojen juuressa kuvan ottamisen ajan. Pari neitoa rapsutteli sitä sen aikaa kun maksoin kuvat.
Kävelin muutaman kerran markettien edessä ja pentu seurasi hihnassa lähellä ihan rauhallisesti.

Tutustuimme samalla reissulla myös Kaijonharjun keskustaan. Kävimme yhdessä postissa, missä Elmo käyttäytyi taas tosi hyvin.
Teimme pienen kierroksen Kaijonharjun ostoskeskuksen pihalla ja palasimme kotiin.
Autossa Elmo itkeskeli koko ajan, mutta namujen kera sain sen istumaan tai makaaman takapenkille. Takapenkki on kyllä nyt kaamessa kunnossa, sillä ulkoilukeli on nyt pahimmillaan täynnä rapavettä ja lokaa.

Vesileikkejä keittiössä

Elmon ruoka- ja juomanurkkaus on keittiössä.

Eilen kuulin olohuoneeseen omituista, toistuvaa ääntä. Lähdin katsomaan mistä on kysymys. Keittiössä minua tuijotteli koira kuono ja turkki märkänä. Elmo oli keksinyt uuden leikin: se läpsytteli etutassulla juomakuppiin ja loiskutteli vedet lattialle.
Taas muistin italianvesikoirien kasvattajan sanat. "Nämä koirat tykkäävät vedestä kaikilla tavoilla." Niinpä. Elmo tykkää leikkiä juomakupin vedellä.

Olemme käyttäneet pennun rokotuksella ja sitä juhlistimme vierailemalla ensimmäisen kerran naapurissa sijaitsevassa koirapuistossa. Sieltä Elmo sai ensimmäisiksi kavereikseen vekkulit Elmerin ja Eddien.
Koirat tutustuivat tosiinsa, ja Elmo tuntui aluksi pelkäävän muita. Kymmenen minuutin tutustelun jälkeen se kuitenkin lähti juoksentelemaan toisten koirien kanssa aitaukseen.

Hyppy tuolille onnistuu jo!

Hieno homma, Elmo osaa hypätä tuolille!

Elmomme on nyt 11 viikkoa vanha. Se merkitsee sitä, että se osaa hypätä ruokapöydän tuolille. Huomasimme sen tänään, kun lapset olivat jättäneet lautasensa pöydälle. Hiljaisena hetkenä Elmo hyppäsi tuolille ja pisteli lautaselle jääneet jätteet suihinsa.
No, nyt on lapsia muistutettu lautasten keittiöön viemisestä. Ruokia ei enää jätetä Elmon ulottuville.
Illan opetusohjelmassa onkin nyt tuolille hyppelemisen kieltäminen.

Elmo auttelee mielellään keittiössä. Se tunkee kuononsa roskapönttöön ja astianpesukoneeseen aina kun vain ehtii. Meistä onkin tullut lännen nopeimpia astianpesukoneen täyttäjiä!
Keittön lattialla tähän asti olleelle muoviroskikselle emme ole vielä keksineet uutta paikkaa. Pentu tutkii mielellään muoviroskiksen sisältöä. Voin kuvitella sen tuoksuvan ihanalle!

Vesikoira tykkää vedestä

No, Elmolla ei ole pissatulehdusta, se vain tykkää latkia vettä.
Soitin kasvattajalle, joka valisti minua, että vesikoirat ovat hyvin persoja vedelle. Ne juovat sitä, leikkivät sillä ja räpivät siinä mielellään. Kesällä vesikoira saattaa latkia vettä lätäköstä, jos sille päälle sattuu.
No, uskoin asian, kun seurasin Elmon veden juontia yhden illan. Vesikuppia saa olla täyttämässä joka välissä, jos ei pidä lukua pentumme juomasta määrästä. Niinpä olemme rajoittaneet veden juontia.

Olemme siirtyneet ruokinnassa kolmeen kertaan päivässä. Elmo saa aamupalan klo 7:n ja 8:n välillä. Iltapäiväruuan antavat lapset koulusta tullessaan klo 14-15 ja iltaruuan vuoro on klo 20-21.
Yöt Elmo nukkuu hyvin, pissahätä tulee vasta aamulla ennen seitsemää. Silloin se joko pissaa lehtien päälle tai herättää jonkun vikisemällä.

Virtsatietulehdus?

Elmo pissareissulla.

Tänään Elmo on pissaillut niin paljon, että epäilemme sillä olevan virtsatietulehdus. Tulin töistä kotiin klo 17.00 ja 45 minuuttia myöhemmin olin siivonnut lattialta yli kymmenen pissalätäkköä.
Sama meno jatkui koko illan. Elmo kuljeksi pitkin taloa ja pissaili 5-10 minuutin välein.
Tutkin asiaa netin eläinlääkärisivulta ja melkeinpä jo tilasin ajan vastaanotolta. Päätin kuitenkin seurata tilannetta seuraavaan aamuun saakka.
Pissimisen lisäksi Elmo latkii vettä joka välissä.

Varasin Elmolle ajan rokotuksiin, sillä ensi viikolla pentumme täyttää 12 viikkoa.

Takapakkia siisteysopeissa

Koiramme on fiksu, se on oppinut jo istu ja tassua komennot. Silti se ei millään tahdo ymmärtää, että ulkona käydään useasti pissaamisen ja kakkimisen takia. Kun Elmo tuli meille, se osasi kakkia aina ulos, nyt se tekee tekosensa minne milloinkin.
Yritämme palkita sitä parhaamme mukaan ulkona pissaamisesta, mutta tiukassa tuntuu oppi olevan.
Olemme joutuneet poistamaan makuuhuoneesta kaikki matot. Talon kaksi suurta mattoa on pesukunnossa ja jouluna ostetuille käytävämatoillekin Elmo on ladannut merkkinsä.

Viime yön Elmo nukkui Rosan huoneessa eikä se pyrkinyt sieltä pois. Rosan hartaana toiveena on, että pentu osaisi nukkua hänen huoneessaan.
Loman jälkeinen arki alkoi vikinällä, sillä Elmo nostettiin aamulla aitaukseen, kun perhe lähti töihin ja kouluun.
Elmon aika ei kulu häkissä nukkuen. Luultavasti se kuluttaa aikaansa liikuttelemalla häkkiä aina sinne päin minne se sattuu liikkumaan.
Olemme sijoittaneet aitauksen kahden seinän ja sohvan muodostamaan tilaan, mutta siltikin Elmo tökkii aitausta yhteen suuntaan niin pitkälle kun jaksaa.

Rosa käy klo 12 ruokkimassa ja ulkoiluttamassa Elmon. Koululta on annettu lupa siihen maaliskuun ajaksi.
Huhtikuussa on aika siirtyä kolmeen ruokinta-aikaan, joten lapset voivat ruokkia Elmon koulusta tullessaan iltapäivällä.

Lomaelämää kotona

Tässä perheen pörröpallero 10 viikon ikäisenä.

Elmo on viettänyt talvilomaa perheen kanssa kotona. Se saa erikoishuomiota, sillä sen ei tarvitse olla lainkaan yksin kotona.
Elmo on nyt ollut perheessämme kolme viikkoa. Se on reipastunut ja kasvanut. Enää se ei ole pieni pörröpallero, vaan eläväinen koiranpentu. Se uskaltaa liikkua talossa ja pihalla, hyppii jo sohvalle ja ymmärtää muutamia käskyjä.
Elmo on myös löytänyt talosta omia paikkoja. Se makaa mieluusti takkahuoneen pöydän laatikkojen välissä. Yöt se nukkuu vanhempien makuuhuoneen lattialla aivan sängyn vieressä.

Elmolla on muutamia pahoja tapoja. Se esimerkiksi käy kakkimassa uima-allashuoneessa maisematapetin edessä. Olemme siivonneet monia kakkapökäleitä maiseman edestä. Luuleekohan se kakkivansa ulkona, thaimaalaisella rannalla?
Siisteyskasvatus ei ole vielä tuottanut toivottua tulosta, vaikka kiittelemme ahkerasti pentua sanomalehden päälle pissaamisesta. Elmo lirauttelee aika usein lattialle. Muutama mattokin on jouduttu pesemään pissojen takia.

Koiramme on kolmen viikon aikana kasvanut aivan silmissä. Olemme trimmanneet sen yhden kerran, joten pitkä vauvakarva on vaihtunut lyhyempään.
Rosa on harjoitellut Elmon  pesemistä ammeessa. Rosa on myös harjannut pennun hampaita iltaisin ja leikannut kynnet pari kertaa.
Ulkoilun aikana olemme harjoitelleet hihnassa kulkemista. Elmo osaa jo istua ja melkein antaa tassua. Se myös tottelee komentoa tänne. Oma nimikin on jo tuttu.

Tällä viikolla Elmolle annettiin matokuuri. Siitä emme huomanneet mitään oireita.
Rosa syötti pennulle tomaattia, mistä seurasi surkeaa itkua. Ilmeisesti tomaatti aiheutti Elmon peräsuolessa polttelua, sillä se vikisi ja yritti helpottaa tuskaansa istumalla ja vetämällä peppuaan lattiaa pitkin.
Juuri äsken punnitsimme Elmon, painoa on kertynyt 4,3 kiloa.

Itkua häkissä

Elmo ei tunnu pitävän uudesta aitauksesta, jonka kokosimme tv-huoneeseen.

Ostimme Bauhausista kaksi lehtihäkkiä ja rakensimme tv-huoneeseen aika ison aitauksen Elmoa varten. Ensimmäinen opettelukerta oli yhtä itkua.
Menin ulkoilemaan puoleksi tunniksi ja jätin pennun yksin. Ulko-ovelle asti kuulin sen vikinän.
Kun tulin takaisin, ulina lakkasi. Vein Elmon ulos ja huomasin heti mitä olin unohtanut: aitaukseen olisi pitänyt nostaa vesiastia. Elmo nimittäin hotki lunta ulkona janoonsa. Voi minua!
Seuraavana päivänä häkkiharjoittelu jatkui pienissä pätkissä. Toivomme, että Elmo oppisi olemaan aitauksessa aamupäivisin, kun se on yksin kotona. Tällä järjestelyllä yritämme ehkäistä sen puremisvimmaa, jonka kohteena ovat olleet kaikenlaiset sähköjohdot.

Tänään kävin ensimmäisen kerran autoilemassa Elmon kanssa. Nostin sen farkkumme takaosaan häkkiin ja ajelin työpaikalle. Pentu ulisi puoli matkaa auton takaosassa, eikä se meinannut millään tulla perillä häkistä ulos.
Palatessa matka sujui jo paremmin. Elmo makasi häkissä hiljaa ja pureskeli puruluuta.
Kotona se käveli koko loppupäivän aivan jalkojeni takana. Taisi pelätä uutta reissua!

Ulkoilu kiinnostaa

Elmo on tässä kuvassa pentupeittonsa kimpussa. Peitto annettiin mukaan kennelistä. Siinä on mukana emon hajut.

Elmo on tänään ensimmäisen kerran osannut nauttia ulkoilusta. Se möykkäsi pehmeässä, uudessa lumessa oikein kunnolla. Se otti myös yhden kävyn ja heitteli sitä ihastuksissaan ympäri pihaa.
Aikaisemmin se on käynyt ulkona juuri ja juuri sen verran, että tarpeet on saanut tehtyä. Nyt se on ilmeisesti hoksannut, että lumessa voi myös pitää hauskaa.

Saimme tänään ensimmäiset vieraat, kun äidin sisko Anja ja ystävänsä Lauri kävivät päiväkahvilla. Elmo ujosteli ensin uusia ihmisiä, mutta antautui vähän ajan päästä rapsuteltavaksi.
Vieraitten kunniaksi Elmo lirautti parit pissat keittiön lattialle.

Vikinä vähenee

Olemme nyt eläneet kolme yötä ja päivää Elmon kanssa. Elmo on leikkisä pentu, mutta melko rauhallinen. Se haukkuu vain vähän ja innostuu tosissaan ainakin äidin crocseista.
Kaksi ensimmäistä yötä Elmo vikisi parin tunnin välein, mutta kolmantena yönä se rauhoittui. Heräsimme vain pari kertaa sen lyhyeen vikinään. Elmo rauhoittuu, kun se saa vähän rapsutusta ja huomaa, ettei sitä ole jätetty makuuhuoneeseen yksin.
Elmo nukkuu pentuhäkissä vanhempien makuuhuoneessa. Kunhan se tottuu uuteen kotiinsa, aiomme siirtää häkin Rosan huoneeseen.

Siisteyskasvatus on sujunut hyvin. Elmo on ruiskauttanut muutaman pissat lattialle, etupäässä keittiöön. Se on hyvä, sillä keittiön lattia on kiveä ja sitä on helppo pitää puhtaana.
Yhdet pissat se on tehnyt punaiselle villamatolle. Kakkimispuoli on mennyt tosi hienosti, sillä Elmo on tehnyt kaikki kakkansa ulos hangelle.
Olemme järjestäneet kakkimispaikan mahdollisimman lähelle oleskelutilaa. TV-huoneen sivuoven taakse on luotu hankeen tilaa, ja Elmo käy tekemässä tarpeensa sinne.
Yöllä Elmo pissii sanomalehtien päälle häkkinsä ulkopuolelle.

Ruokailut hoidetaan keittiössä, missä Elmolla on ruoka- ja juomakupit. Se syö neljä kertaa päivässä. Kolme ateriaa annetaan valmisruokana ja yksi ateria jauhelihaa ja A-piimää.
Kotiintulopäivänä Elmo ei syönyt paljoakaan, mutta nyt ruoka maittaa jo hyvin.

Rosa on jo opettanut Elmolle iltaisin hampaanpesukäytännön. Pentu antaa helposti jynssätä hampaitaan kananmakuisella tahnalla ja sormeen laitettavalla harjalla.

Kotona ollaan!

Elmo haettiin kotiin perjantaina 18.2. iltasella. Autossa se oli apeana ja uikutti hieman. Kotonakin ilta meni häntä koipien välissä. Ensimmäisenä yönä veimme häkin vanhempien makuuhuoneeseen aivan sängyn viereen.
Elmo heräsi yöllä muutaman kerran vikisemään ja kuljeksimaan makuuhuoneessa. Pissat se teki kiltisti sanomalehtien päälle.
Aamuyöstä neljästä saakka nukuimme kuitenkin hyvin kahdeksaan saakka.

Lauantaina Elmo on syönyt melko hyvin ja käynyt ulkona kakkimassa pari kertaa. Isi on siivonnut pari pissaa lattialta.
Aluksi pentu pysytteli vain yhdessä huoneessa, mutta iltapäivällä se uskaltautui jo olohuoneeseen ja takkahuoneeseen. Se ei tunnu tykkäävän olohuoneen kivilattiasta. Päikkärit se nukkuu pehmeiden mattojen päällä.

Pentueen elämää kennelissä

Tämän pentuvideon on kuvannut Hannele Törmänen. Hän on kasvattajana Hopeanuolen kennelissä Siikajoella. Elokuvassa on koko 31.12.2010 syntynyt pentue emänsä Jeloun kanssa.

Nimi on valittu

Valitsimme tänään uudelle perheenjäsenelle nimen. Koiramme on ELMO. Elmo tarkoittaa "rakastamisen arvoista" italian kielessä ja siksi sopii hienosti italianvesikoira-pennullemme.
Tässä on ensimmäinen kuva pennustamme. Se on siinä kahden viikon ikäinen.


Elmo syntyi Hopeanuolen kennelissä Siikajoella 31.12.2010. Kävimme katsomassa sitä 2.1.2011 ja varasimme heti yhden seitsemästä pennusta itsellemme.
Olemme käyneet kennelissä vierailulla kolme kertaa, mutta emme ole aikaisemmin vielä tienneet mikä kolmesta urospennusta annetaan meille.
Kolme päivää sitten kennelistä ilmoitettiin, että saamme pennun, joka on nimetty Ulapan Uimariksi. Voimme hakea sen kotiin perjantaina 18.1.2011.
Elmo-nimen löysimme netin kautta. Halusimme valita italialaisen nimen, joka kuvaa pentuamme, joka todellakin on rakastamisen arvoinen.


Allergian vuoksi oikean rodun etsiminen on ollut hyvin hankalaa. On kokeiltu bischon friseetä mutta siitäkin tuli vähäsen oireita. Rosa(10v) halusi vielä kokeilla jotain.
Viime kesänä tutustuimme äidin työkaverin koiraherraan nimeltä Vito. Se on italianvesikoira, ja huomasimme, että Vito ei saanut meitä aivastelemaan. Sovimme että kokeilisimme Vitoa vielä muutaman kerran. Jouluna Vito oli meillä hoidossa viikon, eikä kenellekään tullut allergiaoireita.


Italianvesikoira eli lagotto romagnolo on vanha rotu, mutta Suomeen se on tullut vasta 1990-luvun lopulla. Rotu kuuluu noutajakoirarotuihin, ja se on Italiassa jalostettu etsimään tryffeleitä.